Osamu Dazai (太宰治, 1909–1948), oikealta nimeltään Shūji Tsushima (修治 津島), oli huomattava japanilainen kirjailija. Dazain laajaa tuotantoa on suomennettu vielä niukanpuoleisesti, pääteos Ei enää ihminen tuli sentään jo 1960-luvulla. Pekka Masonen on suomentanut Dazain novelleja kahden kokoelman verran: vuonna 2023 ilmestyi valikoima Merenneito ja vuonna 2024 tämä Erinomainen emäntä. 

 

Dazain kirjailijakuva on synkänpuoleinen ja pessimistinen. Kirjailijan elämää värittivät itsemurhayritykset ja lopulta hän kuolikin oman kätensä kautta. Masonen huomauttaa kuitenkin, ettei Dazain autofiktiivisiltä vaikuttavia novelleja kannata lukea aivan kirjaimellisina kuvauksina kirjailijan elämästä: sitä ne eivät ole, novellien päiväkirjamaisilta vaikuttavat merkinnät eivät aina vastaa totuutta. 

 

Hyvä niin, sillä mitenkään miellyttävä kuva Dazaista ei novelleista piirry. ”Kahdeksan näkymää Tokiosta”-novellin muistelut ovat melkoista kurjuudessa vellomista. Jos novellia ei totuutena luekaan, on se silti tietoista kirjailijakuvan luomista. Oma kiinnostavuutensa näissä novelleissa kuitenkin on, vaikka selkeämmin fiktiivisistä enemmän pidänkin. Japanilainen 1930- ja 1940-lukujen ajankuva on kiinnostavaa. 

 

Masonen on julkaissut kokoelman omakustanteena. Kokoelman esipuheessa Masonen kommentoi taantumuksellista kirjallisuusinstituutiota sen verran happamaan sävyyn, että itse olisin leikannut moiset ruikutukset surutta pois, mutta ymmärrän kyllä, että omaehtoinen tekeminen kiinnostaa ja kokoelma onkin tehty tavalla, jolle joku kustannustoimittaja ei olisi välttämättä lämmennyt. 

 

Masonen on nimittäin kova perustelemaan ratkaisujaan. Novellit ovat tulvillaan alaviitteitä, jotka selittävät, täsmentävät ja kommentoivat muiden kääntäjien ratkaisuja. Näillä huomautuksilla on paikkansa, mutta kustannustoimittaja olisi varmasti halunnut nähdä nämä tehtävän toisin. Niin minäkin. Joitain japanilaisten käsitteiden selityksiä olisin laittanut alaviitteinä sivujen alareunaan (eikä novellin perään, kuten ne nyt ovat), jolloin ne on helppo nähdä luettaessa. Muut selitykset olisin purkanut alaviitteistä ja kirjoittanut novelleille jälkisanoiksi. Pidän kääntäjien selityksiä arvossa, mutta tähän valittu toteutustapa on lukijalle raskas. Kokoelma tarjoaa kuitenkin runsaasti tietoa novellien seuraksi, mistä kääntäjälle kiitos. 

 

Toteutuksen erikoisuuksista huolimatta Erinomainen emäntä ja muita novelleja on kelpo kokoelma japanilaisen kirjallisuuden keskeisen hahmon tekstejä. Arvokasta työtä siis ja vaikka en suuresti Dazain tyylille nyt lämmennytkään, kirjailijaan tutustuminen oli paikallaan. Siihen tätä kokoelmaa on helppo suositella.