Rakastin tätä. Rakastin.

Niin tarkkaa, vähäeleistä, tovemaista, alicemunromaista, luciaberlinmäistä. Tarkkanäköistä, heleää, vähän epäuskottavaa, mutta silti kaunista, pientä ja siksi niin suurta. Ah.

Mykistyn, enkä vähiten siksi, etten todella sitä tämän kirjan kanssa odottanut. Ajattelin, että tätä kehutaan niin paljon, että luen sen todennäköisesti lähinnä ampuakseni alas, mutta toisin kävi.

Tällaisten lukukokemusten takia ylipäätään luen.