Tätä "epäluotettava naiskertoja mysteerin keskellä"-genreähän tämä, mutta onpahan poikkeuksellisen vahva tapaus. Päähenkilö on agorafobiasta kärsivä psykologi Anna Fox, joka elää yksin asunnossaan New Yorkissa. Mies ja tytär asuvat muualla, joten Anna on jokseenkin yksin, alakerran vuokralaista lukuunottamatta.

Aikansa kuluksi Anna muun muassa vakoilee naapuruston menoa ikkunoistaan, ja kuinkas ollakaan, murhahan sieltä ikkunasta näkyy – ainakin siltä vaikuttaisi. Mikä osuus asiassa on sitten alkoholilla ja psyykenlääkkeillä, on hyvä kysymys.

Asetelma on takaikkunamainen, eikä se ole sattumaa, Anna kun harrastaa myös klassikkojännärien katsomista. Kyseessä ei siis ole mistään viehkosta silmänvinkkauksesta klassikoiden suuntaan, vaan ihan suoraa ja voimakasta vaikutteiden ottamistahan tämä. Vaan mikäpä siinä. Toimii!

Yllättyisin, jos tästä ei jossain vaiheessa elokuvaa tehtäisi; uskoisin että tästä tulisi hyvä leffa.