Törmäsin Satu Tähtisen Moraalisten naisten kirjakerho -sarjaan kevään 2025 kirjakuvastoissa. Sarjan kolmas osa vaikutti kiinnostavalta, joten ensimmäisestä osasta oli siis syytä aloittaa. 1840-luvun Lontooseen sijoittuvassa viihderomaanissa pääosassa on Suttonin herttuan sisar, Lady Josephine, naimaton nainen, joka keskittyy pyörittämään perustamaansa Moraalisten naisten kirjakerhoa. Hyväntekeväisyys on hänen sydäntään lähellä, miesjutut huomattavasti vähemmän. 

 

Keikarimainen Lordi Devonay loukkaa Lady Josephinea julkisesti. Tästä alkaa tapahtumaketju, jossa ihmisten tarpeet ja juonet kohtaavat toisensa niin, että Lady Josephine ja Lordi Devonay alkavat teeskennellä seurustelevansa: se parantaa Josephinen kolhittua mainetta ja lepyttelee Devonayn ankaraa isää, joka haluaisi nähdä hulttiopoikansa astuvan avioon ja tuottavan perillisen. 

 

Lordi Devonaylla on monia salaisuuksia, eivätkä ne pysy salassa älykkäältä ja tarkkaavaiselta Josephinelta. Keikarin pinnallisen elämäntavan alta paljastuu syvempiä sävyjä, eikä Lordi D pysty olemaan ajattelematta Josephinea. Miten syvälle teeskennelty parisuhde voi oikein johtaakaan! Takakannen kysymys siitä, päätyykö pari yhteen, on luonnollisesti lähinnä retorinen. 

 

Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia on modernia rakkausviihdettä historiallisella asetelmalla. Kustantamon mainospuheissa viitataan Bridgertoniin, mikä ei ihan hullumpi viittaus olekaan, sillä henkilöiden, etenkin naisten, käytös on kovin modernia. Kuumaksi kuvailtu rakkaustarina ei ole ihan niin spicy kuin Bridgerton ainakin tv-sarjana oli, rakastavaiset keskittyvät lähinnä intohimoiseen suutelemiseen. Kun petipuuhiin lopulta päästään, kohtauksesta pitää kyllä antaa pisteet kotiin. 

 

Tarina etenee sinänsä aika suoraviivaisesti ja mutkattomasti. Kovin monimutkaisia kiemuroita se ei tarjoa, mutta kevyenä romanttisena viihteenä se palvelee tarkoitustaan erinomaisesti. Jatko-osaakin pohjustetaan epilogissa, siihen jatkan kyllä kunhan kirjaston varausjonosta vuoroni koittaa.