Teoksessa oli hyviä ajatuksia siitä, millaista on olla naiskirjailija, mutta aiemman romaanin omakohtaisuuden takia Sivuhenkilö tuntui Rakkaudenhirviön jatko-osalta. "Sellainen"-sana oli myös tavattoman kovassa käytössä, en sitten tiedä oliko se tietoinen tyylikeino.