Tavallaan hurjan kiehtova taiteilijaromaani New Yorkin rikkaista piireistä, sellainen kuin muistan Hustvedtin Kaikki mitä rakastin -romaaninkin olleen. Mutta tämä on laveampi, poukkoilevampi, vähän kuin tutkielma taiteilijuusta, identiteeteistä, itsensä tarinallistamisesta, sukupuolentutkimuksesta, glooriasta ja kunniasta, joka ei taiteelle muodostu ilman oikeanlaista taiteilijaa. Kokonaisuus on kuitenkin monella tapaa vähän hallitsematon, karkaileva, jaaritteleva, vähän kuin luonnos hyvästä ideasta, joka ei kuitenkaan tällaisenaan aivan toimi. Voi olla, että myöskään Hustvedt ei vain ole minun kirjailijani, sillä emme näemmä tämänkään kirjan kanssa vain löytäneet yhteistä säveltä.

2,5 tähteä.