Marko Hautala ei petä, vaan tekee yhden uransa parhaimmista kirjoista. Hieno tarina Meerin synkästä kotiinpaluusta Pohjanmaalle Orismalan pikkupaikkakunnalle, jossa kodin lähellä on Leväluhta, soinen lähde, josta on löydetty ihmisten luita ja muita jäännöksiä. Jotain oudon kutsuvaa Leväluhdassa on...

Kauhua rakennellaan pikku hiljaa, muistellen sivussa menneitä eli 1990-luvun elämää, kun Meerin pikkuveli Lari oli parikymppinen ja asui vielä kotona Leväluhdan vaikutuspiirissä.

Hauskaa oli samat black metal -legendat Mayhemin Deadin viimeisistä vaiheista, joiden kertausta luin hiljattain Joonas Konstigin [b:Perkeleestä|27238636|Perkele|Joonas Konstig|https://images.gr-assets.com/books/1445314410s/27238636.jpg|46861887]. Alkaa olla selvästi näiden 1990-luvun juttujen aika tulla takaisin. Mikäs siinä.

Kansikuvan laatijalla lienee ollut miettimistä siinä, minkä verran kanteen kehtaa trypofobia-triggeröivää kuvamateriaalia laittaa.