Sosiaalisella medialla on puolensa, silloin kun se tuottaa yhteyksiä ihmisten välille. Näin kävi Mastodonissa, jossa sain tästä minulta ohi menneestä novelliantologiasta vinkin suoraan sen kokoajalta, suomentaja Titia Schuurmanilta. Päältäpäin kirja näyttää lähinnä matkaoppaalta, mutta sen sisältä löytyy kymmenen novellin verran näytteitä intialaisesta nykykirjallisuudesta. 

 

Tämä kenttä on suomalaisittain sikäli helposti lähestyttävä, että Intian kielien paljouden keskellä monet kirjoittajat käyttävät englantia, sillä se on Schuurmanin mukaan monille nykykirjailijoille se kieli, jolla kirjallinen sivistys ja kirjoitustaito on hankittu. Englanti on myös Intiassakin ainoa kieli, jolla tavoittaa lukijoita kaikkialla maassa. Englannintaitoisia lukijoita oli antologian julkaisun aikaan vuonna 2016 vain 13 prosenttia, mutta vaatimaton prosentti tarkoittaa sekin yli 150 miljoonaa ihmistä. 

 

Antologian kymmenen novellia edustavat erilaisia tyylilajeja realistisesta fantastiseen. Kirjoittajissa on edustusta eri puolilta Intiaa, miehiä ja naisia, queer-edustusta unohtamatta. Oma suosikkini löytyy kirjan keskivaiheilta ja on sen pisin novelli: Radhika Jhan ”Norsu ja Maruti” kuvaa tapahtumaketjua Delhissä. Nainen ajaa Maruti-pikkuautollaan töihin, kun risteyksessä syntyy norsun aiheuttama kaaos, joka vaatii ihmisuhreja. Naisen järkytys johtaa parkkipaikan vahdin kaltoinkohteluun, joka taas heijastuu tämän jostain maakunnista Delhiin kärrättyyn nuoreen vaimoon. Novelli on hieno läpileikkaus intialaisen yhteiskunnan kerroksista. 

 

Antologian lopettava Manjula Padmanabhanin vampyyrinovelli ”Syömingit” on mainio kevennys loppuun. Shahnaz Habibin ”Aito ja vieraanvarainen”-novellin erinomaisesta kotiapulaisesta kiistelevät naiset – samalla kun kotona ylläpidetään ”aitoa ja vieraanvaraista” keralalaista majoituspalvelua – huvittivat myös. 

 

Ehkäpä matkaopasmainen ulkoasu ei niin harhaanjohtava olekaan. Aito huijaus tarjoaa kiinnostavan nojatuolimatkan nyky-Intiaan, jossa vanhat perinteet ja nopeasti kehittyvä ja muuttuva yhteiskunta kohtaavat. Antologia on Schuurmanilta erinomaista työtä; tällaisia julkaisuja näkisin mielelläni lisää. Jaksaisipa joku etsiä, suomentaa ja koota kiinnostavia novelleja Intian lisäksi vaikkapa Afrikan englanninkielisistä maista.