Markku Pääskynen on kotimainen pitkän linjan kirjoittaja ja kustannustoimittaja, jonka viimeisin kirja tarttuu klassiseen aiheeseen. Nimi kertoo mistä on kyse: ollaan antiikin Kreikan Elektra-myytin äärellä. Tämän kirjan Elektrana toimii Erika, jonka perhe omistaa oskilloskooppeja valmistavan teollisuusyrityksen Oy Elektra Ab. 

 

Tapahtumat alkavat Erikan lapsuudesta 1970-luvulta, kun perhe kohtaa monenlaisia vastoinkäymisiä. Agamemnon uhrasi tyttärensä Ifigeneian ja lähti sitten Troijan sotaan. Tässä isä Algot ajaa vahingossa Iita-tyttären yli autolla ja lähtee sitten Leningradiin kaupittelemaan oskilloskooppeja Neuvostoliittoon. Kotiin kartanoa ylläpitämään jää äiti Kyllikki ja lapset Erika ja Osmo. Elämä kotona on raskasta ja veli Osmo pakenee esikuvansa Oresteen tapaan, nyt tosin Helsinkiin opiskelemaan. Erika jää nuorempana kotiin ihmettelemään äiti Kyllikin levotonta eloa naapurin Augustin kanssa. 

 

Teoksen suurpiirteiset juonikuviot ovat Elektrasta tuttuja, mutta aivan yksi yhteen Pääskynen ei ole kreikkalaista Elektraa omakseen versioinut. Eikä mytologiasta tietysti yhtä oikeaa versiota olekaan, siitähän on vuosien varrella syntynyt monta monituista muunnelmaa. Hyvä Pääskysen versiokin on: Mikkelihän on lähes sama kuin Mykene ja Troijan sota vertautuu hienosti vientiponnisteluihin Neuvostoliitossa. 

 

Elektra on varsin napakan mittainen romaani; se kertoo tarinansa parissa sadassa sivussa. Se on hyvä, koska tämäkin riittää mainiosti tarinan käänteiden läpikäyntiin. Autereen suvun nousu ja tuho kreikkalaisen kaavan mukaan heijastelee suomalaisen idänkaupan vaiheita ja yleismaailmallista nousukkaiden hybristä. Fiktiivinen Oy Elektra Ab ei varmastikaan ole ainoa idänkauppaan keskittynyt yritys, jolle kävi jotain tämäntapaista Neuvostoliiton romahduksen myötä. 

 

Pääskynen oli pitkästä urastaan huolimatta minulle uusi tuttavuus, kun tämän kirjan sain käsiini vähän puolivahingossa. Onnekas sattuma, sanoisin, sillä Elektra oli oikein mainio lukukokemus.